Ilmestys seurakunnalle
Apostoli Paavali varotti efesolaisia sanoen: "Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu lunastuksen päivään saakka (Efes. 4:30)".
Herra on osoittanut minulle selvästi, että Hänen seurakuntansa on 'murehduttanut' Hänet. Tämä sana 'murehduttaa' tarkoittaa syvää, lohdutonta surua. Yeshuan sydämen seurakunta on murtanut ja särkenyt perinpohjin.
"Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa (Ps. 78:40)!"
Merkki siitä, että Jumalan Pyhä Henki on tullut murheelliseksi, on tämä: seurakunta joutuu etsimään Herraa 'pitkän tien kautta'. Kun Israel oli tehnyt rikoksen Jumalaa vastaan, Mooses rukoili: "Voi, tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta. Jospa antaisit heidän rikoksensa anteeksi! Mutta jos et, niin pyyhi minut pois kirjastasi, johon kirjoitat (2 Moos. 32:32)". Mooses tunnustaa seurakunnan synnit, kuten tekivät Nehemia 9. luku ja Daniel 9:4 - 19 ja pyysivät Israelin Jumalalta armoa. Tässä on tämän hetken seurakunnan tie.
Nykytilanteessa, Jumalan 'suruaikana', ainoa mahdollisuus saada kosketusta Yeshuaan, on heittäytyä Hänen pyhään verivirtaan, upota sinne ja antaa tämän suloisen, pyhän, verivirran sanoman koskettaa Isän sydäntä. Kun Isä tulee kosketetuksi, tulee seurakunta myös Jumalan koskettamaksi.
Seurakunnan edessä on tänään 'kynnys', koska Jeesus suree ja on lohduton. Kokouksen aikana voidaan hetkittäin kokea hienoista Jumalan Hengen vaikutusta tai sitten se tapahtuu 'pitkän tien' kautta, mutta se ei ole sitä, mitä on Jumalan Pyhän Hengen todellinen läsnäolo seurakunnan keskuudessa.
Seurakunta 'yrittää vetää' tai 'nostaa' Jumalan Pyhän Hengen läsnäolon kokoukseen, mutta Jumalan Pyhän Hengen todellisuudessa ihmiset putoavat Hänen ihmeelliseen läsnäoloonsa särkyen, murtuen ja katuen ja armoa huutaen! Ei tarvitse kutsua Yeshuaa olemaan kokouksessa! Hän on siellä omasta tahdostaan! Jumalan Pyhä Henki vetää seurakunnan katumukseen, parannukseen ja kestävään muutokseen!
Miten seurakunnassa näkyy se, että Jeesus suree lohduttomasti? Seurakuntaan on tullut 'erämaa', kuivuus. Ihmisiä ei tule uskoon eikä sairaita parane ja muutenkin kokoukset ovat muuttuneet ankeiksi ja puuduttaviksi. Ihmisten kyyneleet jäävät kuivaamatta.
Jumalan Pyhä Henki on alkanut surullisena vetäytyä kokouksista. Näin Yeshuan, sulhasen, kuin lyötynä ja lävistettynä surun miekalla. Hän istui loitolla ja katsoi morsiantaan, joka on Hänen seurakuntansa. Näin Hänen itkevän ja sanovan: "Morsian ei katso Minua arvolliseksi. En ole hänen rakkaansa, vaikka hän kovasti väittääkin niin. Morsiamellani on monta rakkauden kohdetta Minun lisäkseni! Morsiameni on nostanut rakkauden kohteet rinnalleni. Olen tullut hänen silmissään halvaksi. Jospa seurakuntani lähestyisi Minua ja Minä voisin lähestyä sitä! Yllättäisin morsiameni, seurakuntani! Hurmaisin sen palavalla rakkaudellani! Kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette tahtoneet (Matt. 23:37)."
Yeshua suree erityisesti ruumiinsa jäsenten erottautumista toinen toisensa yhteydestä. Hänen sydämensä palava rukous ja tahto on se, että seurakunta olisi yksi. Palavasti toinen toistaan rakastava uskovien yhteys!
Milloin Herra palaa seurakunnan keskuuteen? Sinä päivänä, jona Hän tulee seurakunnan lohduttamaksi (2 Kor. 2:2)! Tuona päivänä Toinen Puolustaja, Pyhä Henki saa olla Hän, joka Hän todellisuudessa haluaa olla ja on! Vasta sitten, kun morsian hylkää väärät rakastajansa, osoittaa sulhasta kohtaan aitoa, todellista kaipausta ja rakkautta, Yeshua tulee lohdutetuksi. Sinä päivänä Yeshuan kyyneltiet ehtyvät ja Hän kohtaa seurakuntaansa armollaan ja rakkaudellaan, todellisella Jumalan läsnäololla! Seurakuntaa viedään riemusaatossa! Yeshuan syvä sydämen suru saadaan parannettua ja hoidettua vain suuren lohdutuksen kautta. Mikä on suuri lohdutus? Se, että seurakunta palaa Yeshuan luo.
Mauno K.
Jerusalem, Eilat, Tel Aviv
