G E N E S I S
”Nämä ovat taivaan ja maan syntyvaiheet, kun ne luotiin. Päivänä jona Herra Jumala teki maan ja taivaan, ei ollut vielä yhtään kedon pensasta maan päällä, eikä vielä kasvanut mitään ruohoa kedolla, koska Herra Jumala ei vielä ollut antanut sataa maan päälle eikä ollut ihmistä maata viljelemässä, vaan sumu (lähde) nousi maasta ja kasteli koko maan pinnan. Silloin Herra Jumala muotoili maan mullasta (afar) ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen ja niin ihmisestä tuli elävä sielu (1 Moos. 2:4 – 6).”
Tässä Herran sanan kohdassa selvästi sanotaan, että Aadamin luominen tapahtui luomisen 'toisen' päivän aamuna, koska ei ollut kedolla pensaita eikä ruohoa maassa. 'Toisen' luomispäivän iltana luotiin ruoho ja hedelmäpuut (1 Moos. 1:11 – 12). Aadam luotiin Eedenin ulkopuolella ja tässä Herra ennusti, että Aadam tulisi viljelemään maata (1 Moos. 3:23).
Kuitenkin Herra oli aloittanut 'luomistyönsä' jo ennen ensimmäistä laskettua päivää, ”sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta…(2 Piet. 3:5).”
”Ja Jumala sanoi: Tulkoon valo. Ja valo tuli. Jumala näki valon hyväksi ja Jumala erotti valon pimeydestä. Ja Jumala kutsui valon päiväksi ja pimeyden hän kutsui yöksi (1 Moos. 1:3 – 5).”
”Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden, sillä Jumala, joka sanoi: 'Loistakoon valkeus pimeydestä', on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa (2 Kor. 4:3 – 6).”
Ei peite ole yksin kääntymättömien juutalaisten ja israelilaisten silmillä, vaan myös muihin kansoihin kuuluvien silmien päällä, mutta eräänä päivänä ”hän hävittää tällä vuorella (Siion) verhon, joka verhoaa kaikki kansat ja peiton, joka peittää kaikki kansakunnat (Jes. 25:7).” Mikä valo loisti maan päälle ennen kuin kolmantena päivänä aurinko ja kuu luotiin? Valo oli Jumalan Sanan kirkkaus! Kuka on Jumalan Sana? ”Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä ja pimeys ei sitä käsittänyt (Joh. 1:1 – 5).”
Ja ”totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä ja maailma ei häntä tuntenut (Joh. 1:9 – 10).” Hän tulee kerran valaisemaan kirkkaudellaan koko taivaallista seurakuntaa: ”Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen ja sen lamppu on Lammas. Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa…(Ilm. 21: 23 – 24).”
”Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin (Ihanuus), itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt. Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä ja elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän- ja pahantiedon puun (1 Moos. 2:8 -9).”
Keskellä paratiisia oli elämän puu, joka on kuvaus Messiaasta, jonka hedelmien syöminen johdattaa, Hänen jumalallisen luontonsa läheisempään tuntemiseen. Osa taivaan enkeliruhtinaista oli langennut ja ensimmäinen merkki luomakunnassa oli se, että kasvikunnassa oli nähtävänä hyvän- ja pahantiedon puu.
” Ja Eedenistä lähti virta (nahar), joka kasteli paratiisia ja se jakautui sieltä neljään haaraan (1 Moos. 2:10).” Virta kuvaa Jumalan ihanuuden virtaa. ”Yhden (haechad) nimi on Piison (Levenevä); se kiertää koko Havilan (synnytyskipujen) maan, jossa on kultaa; ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös bedellion- pihkaa ja onyks-kiveä. Toisen virran nimi oli Giihon (Armolaakso); se kiertää koko Kuusin (Mustan) maan. Kolmannen virran nimi on Hiddekel (tarkoittaa nopeaa virtaa); se juoksee Assurin (Autuas kansa) editse. Ja neljäs virta on Eufrat (Hedelmällinen) (1 Moos. 2:11 – 14).”
”Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: 'Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman' (1 Moos. 2:16 – 17).” Herra varoitti Aadamia siitä, mikä oli pian tapahtuva. Aadam oli Messiaan esikuva (Room. 5:14). ”Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on Herra taivaasta (1 Kor. 15:47).”
”Ja Herra Jumala sanoi: 'Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun häntä vastaavan (genegedo)' (1 Moos. 2:18).” Herra tiesi jo, minkä hän tekisi. Kului 'neljäs' ja 'viides' luomispäivä iltapuolelle asti (1 Moos. 1:19 – 25 ja 1 Moos. 2:19 -20), ”mutta Aadamille ei löytynyt (matsa') apua, joka olisi häntä vastaava. ”Niin Herra Jumala langetti unitilan Aadamin päälle ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja sulki sen sijan lihalla. Ja Herra Jumala rakensi sen kylkiluun, jonka oli ottanut Aadamista, naiseksi ja toi hänet Aadamin luo (1. Moos. 2:21 – 22).”
Seurakunta, Messiaan morsian, on ”ezer”, apu ja ”genegedo”, Häntä vastaava. Kylkiluu on otettu Messiaasta: ”vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä ja heti vuoti siitä verta ja vettä (Joh. 19:34).” Kun Aadamin 'kylki suljettiin lihalla', tarkoittaa se Messiaan täytettyä ristin työtä (Joh. 6:51). Kylkeen jääneen arven sai apostoli Tuomas tunnustella, kun Yeshua oli ylösnoussut (Joh. 20:27). Aadamin (Messias) kylkiluu rakennettiin naiseksi, morsiameksi (seurakunta). Yeshuan puhkaistu kylki todistaa todeksi sen, että seurakunnan aika oli alkanut ja rakentuminen päättyy siihen, kun morsian tuodaan Aadamin (Yeshuan) luo.
”Ja Jumala sanoi: 'Tehkäämme ihminen (Aadam) kuvaksemme, hahmoksemme… Ja Jumala loi ihmisen (Aadamin) omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät. Jumala sanoi heille: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja valloittakaa se…(1 Moos. 1:26 – 28).'” Miehen ei tule peittää päätänsä, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo on miehen kunnia, sillä mies ei ole alkuisin vaimosta, vaan vaimo miehestä; eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten (1 Kor. 11: 7 – 9)." Apostoli Paavali sanoo selvästi, että mies edustaa yksin Jumalan kuvaa, joka on Yeshua (Hebr. 1:3). Vaimo taas kuvaa seurakuntaa, joka on Yeshuan morsian. Aadamin vaimo sai nimen ”Chava”, jonka sanajuuri tarkoittaa elävää. Yeshua tahtookin, että Hänen seurakuntansa olisi Hänen elämäänsä täynnä.
”Ja mies sanoi: 'Tämä tällä kertaa (hapa'am) luu luistani ja liha lihastani; hän kutsuttakoon naiseksi (isha), sillä hän on miehestä (ish) otettu. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa ja he tulevat yhdeksi lihaksi (1 Moos. 2: 23 – 24).”
Tässä Aadam sanoo ”tällä kertaa”, joka tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa tulee toinen kerta, jolloin tämä sama tapahtuu, kun morsian otetaan Messiaasta: ”sillä me olemme (seurakunta) hänen ruumiinsa jäseniä hänen lihastansa ja luistansa (Efes. 5:30).” Toteutuu se sana, mistä Shaul kirjoittaa: ”...Onhan sanottu: Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi, mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan (1 Kor. 6:16b -17).” Herra puhuu aviollisesta intiimistä elämästä täydellisessä autuuden tilassa, paratiisissa, joka tarkoittaa sitä, että Messiaassa uskovien avioparien intiimi aviollinen elämä syntiinlankeemuksen jälkeen, Hänen lunastuksensa kautta, on vanhurskasta, puhdasta ja pyhää elämää, sillä Yeshua sanoo: ”Minkä Jumala on yhdistänyt...(Mark. 10:9).” Syntiinlankeemus antoi miehelle ja vaimolle ”tiedon” (jada'), jolloin Jumalan antama lisääntymiskäsky alkoi toteutua (1 Moos. 4:1).
”Ja käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt ja se sanoi naiselle: 'Onko Jumala todellakin sanonut: Älkää syökö kaikista paratiisin puista?' Niin nainen sanoi käärmeelle: 'Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia' on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.' Vihollinen vartioi keskellä paratiisia, elämän puun tien varrella (1 Moos. 3:24), joka sijaitsi lähellä elämän puuta. Elämän puun vieressä oli hyvän- ja pahantiedon puu, vihollinen oli estämässä miestä ja naista ottamasta hedelmää elämän puusta. Niin käärme sanoi naiselle: 'Ette kuolemalla kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne ja te tulette kuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan' (1 Moos. 3: 1 -5).”
Nyt pahuus oli kasvimaailman turmelluksen jälkeen saavuttanut eläinmaailman. Kun sanotaan 'kavalin kaikista kedon eläimistä', osoitetaan, että muutkin eläimet olivat siirtyneet turmelluksen piiriin. Käärme sanoi, että Jumala valehtelee, siksi koska Hän ei halua 'teidän omaavan samanlaista tietoa kuin Hänellä on'. Tämä oli aivan kuin 'sisäpiiritietoa', jonka käärme kavalasti kuiskutteli naisen korvaan. Käärme halusi ikäänkuin jakaa naisen kanssa jotain 'arvokasta', jonka tarkoitus oli Aadamin, miehen, langettaminen ja se pyrki päämääräänsä, naisen kautta. Naiseen kylvetty ajatus kylvi seuraavan askeleen: ”Ja vaimo näki, että siitä puusta oli ja hyvä syödä ja että se oli himoa herättävä ja ihana puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa ja hänkin söi (1 Moos. 3:6).”
Shaul julistaa: ”Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan (2 Kor. 11:3).” Käärmeen kylvämä kavala ajatus sai hyvän- ja pahantiedon puun näyttämään huomattavasti paremmalta, mitä se oli ollutkaan ja puun katseleminen sai aikaan pahan teon. Nainen sortui tekemään päätöksensä nopeasti miehestä piittaamatta, johon naiseen syvästi kiintynyt mies ei halunnut menettää naistaan. ”Eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen (2 Tim. 2:14).” Mies halusi olla vaimonsa 'kohtalotoveri', joka olisi valmis kantamaan seuraukset.
”Silloin aukenivat heidän molempien silmät ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot (1 Moos. 3:7).”
On huomattava tämä Messiaaninen näkökulma, että kun vaimo oli puraissut hedelmästä, ei hän siinä vaiheessa huomannut alastomuuttaan. Tätä on Messiaan ristin kautta tehty lunastustyö. Jumalan silmissä Yeshuan verisen sovituksen läpi katsottuna, nainen oli niinkuin ei olisi ikinä puraissutkaan hedelmästä, koska seuraukset eivät näkyneet. Nainen oli alkuisin Aadamista, joten niin kauan, kun Aadam ei ollut langennut, eivät synnin seuraukset näkyneet. Seuraukset asetettiin Messiaan kärsittäväksi. Toinen messiaaninen näkökulma on siinä, että mies oli valmis ottamaan vastaan kaikki seuraukset, kun hän suostui vaimonsa ojentaman hedelmän syömiseen.
”Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa päivän tuulessa (lerucha hajom ---> voi tarkoittaa päivän hengessä). Ja mies vaimoineen piiloutui Herran Jumalan kasvojen edestä keskelle puutarhan puuta (betokh `ets ha gan ---> ontto puu.) (1 Moos. 3:8).”
”Ja vihollisuuden asetan sinun ja vaimon välille, sinun siemenesi ja vaimon siemenen välille. Hän (m.) on iskevä sinua päähän ja sinä olet iskevä häntä (m.) kantapäähän (1 Moos. 3:15).” Messias syntyi neitsyt Miriamista. ”Mutta hän (nainen) on pelastuva lapsensynnyttämisen (Messias) kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä (1 Tim. 2:15).” Messias murskasi käärmeen pään kuollessaan ristillä, mutta tämä maksoi Messiaalle sen, että Hänen kantapäänsä lävisti naula.
Jumala asetti ”kerubit” ynnä kääntyilevän miekan hehkun vartioimaan elämän puun tietä (1 Moos. 3:24).” Kerubit kuvaavat sitä, että Jumala itse asuu paratiisissa (2 Moos. 25:18 – 22). Kääntyilevän miekan hehku kuvaa Jumalan sanan ehdottomuutta. Tietä ei voida kulkea elämän puun luo ilman, että otetaan Jumalan sana vastaan. Miekka ei väisty estämästä elämän puun luokse menemistä ennen kuin tulee Messias, joka avaa tien kaikkeinpyhimpään (Hebr. 9:12).
Mauno K.
”Nämä ovat taivaan ja maan syntyvaiheet, kun ne luotiin. Päivänä jona Herra Jumala teki maan ja taivaan, ei ollut vielä yhtään kedon pensasta maan päällä, eikä vielä kasvanut mitään ruohoa kedolla, koska Herra Jumala ei vielä ollut antanut sataa maan päälle eikä ollut ihmistä maata viljelemässä, vaan sumu (lähde) nousi maasta ja kasteli koko maan pinnan. Silloin Herra Jumala muotoili maan mullasta (afar) ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen ja niin ihmisestä tuli elävä sielu (1 Moos. 2:4 – 6).”
Tässä Herran sanan kohdassa selvästi sanotaan, että Aadamin luominen tapahtui luomisen 'toisen' päivän aamuna, koska ei ollut kedolla pensaita eikä ruohoa maassa. 'Toisen' luomispäivän iltana luotiin ruoho ja hedelmäpuut (1 Moos. 1:11 – 12). Aadam luotiin Eedenin ulkopuolella ja tässä Herra ennusti, että Aadam tulisi viljelemään maata (1 Moos. 3:23).
Kuitenkin Herra oli aloittanut 'luomistyönsä' jo ennen ensimmäistä laskettua päivää, ”sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta…(2 Piet. 3:5).”
”Ja Jumala sanoi: Tulkoon valo. Ja valo tuli. Jumala näki valon hyväksi ja Jumala erotti valon pimeydestä. Ja Jumala kutsui valon päiväksi ja pimeyden hän kutsui yöksi (1 Moos. 1:3 – 5).”
”Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden, sillä Jumala, joka sanoi: 'Loistakoon valkeus pimeydestä', on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa (2 Kor. 4:3 – 6).”
Ei peite ole yksin kääntymättömien juutalaisten ja israelilaisten silmillä, vaan myös muihin kansoihin kuuluvien silmien päällä, mutta eräänä päivänä ”hän hävittää tällä vuorella (Siion) verhon, joka verhoaa kaikki kansat ja peiton, joka peittää kaikki kansakunnat (Jes. 25:7).” Mikä valo loisti maan päälle ennen kuin kolmantena päivänä aurinko ja kuu luotiin? Valo oli Jumalan Sanan kirkkaus! Kuka on Jumalan Sana? ”Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä ja pimeys ei sitä käsittänyt (Joh. 1:1 – 5).”
Ja ”totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä ja maailma ei häntä tuntenut (Joh. 1:9 – 10).” Hän tulee kerran valaisemaan kirkkaudellaan koko taivaallista seurakuntaa: ”Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen ja sen lamppu on Lammas. Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa…(Ilm. 21: 23 – 24).”
”Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin (Ihanuus), itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt. Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä ja elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän- ja pahantiedon puun (1 Moos. 2:8 -9).”
Keskellä paratiisia oli elämän puu, joka on kuvaus Messiaasta, jonka hedelmien syöminen johdattaa, Hänen jumalallisen luontonsa läheisempään tuntemiseen. Osa taivaan enkeliruhtinaista oli langennut ja ensimmäinen merkki luomakunnassa oli se, että kasvikunnassa oli nähtävänä hyvän- ja pahantiedon puu.
” Ja Eedenistä lähti virta (nahar), joka kasteli paratiisia ja se jakautui sieltä neljään haaraan (1 Moos. 2:10).” Virta kuvaa Jumalan ihanuuden virtaa. ”Yhden (haechad) nimi on Piison (Levenevä); se kiertää koko Havilan (synnytyskipujen) maan, jossa on kultaa; ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös bedellion- pihkaa ja onyks-kiveä. Toisen virran nimi oli Giihon (Armolaakso); se kiertää koko Kuusin (Mustan) maan. Kolmannen virran nimi on Hiddekel (tarkoittaa nopeaa virtaa); se juoksee Assurin (Autuas kansa) editse. Ja neljäs virta on Eufrat (Hedelmällinen) (1 Moos. 2:11 – 14).”
”Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: 'Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman' (1 Moos. 2:16 – 17).” Herra varoitti Aadamia siitä, mikä oli pian tapahtuva. Aadam oli Messiaan esikuva (Room. 5:14). ”Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on Herra taivaasta (1 Kor. 15:47).”
”Ja Herra Jumala sanoi: 'Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun häntä vastaavan (genegedo)' (1 Moos. 2:18).” Herra tiesi jo, minkä hän tekisi. Kului 'neljäs' ja 'viides' luomispäivä iltapuolelle asti (1 Moos. 1:19 – 25 ja 1 Moos. 2:19 -20), ”mutta Aadamille ei löytynyt (matsa') apua, joka olisi häntä vastaava. ”Niin Herra Jumala langetti unitilan Aadamin päälle ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja sulki sen sijan lihalla. Ja Herra Jumala rakensi sen kylkiluun, jonka oli ottanut Aadamista, naiseksi ja toi hänet Aadamin luo (1. Moos. 2:21 – 22).”
Seurakunta, Messiaan morsian, on ”ezer”, apu ja ”genegedo”, Häntä vastaava. Kylkiluu on otettu Messiaasta: ”vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä ja heti vuoti siitä verta ja vettä (Joh. 19:34).” Kun Aadamin 'kylki suljettiin lihalla', tarkoittaa se Messiaan täytettyä ristin työtä (Joh. 6:51). Kylkeen jääneen arven sai apostoli Tuomas tunnustella, kun Yeshua oli ylösnoussut (Joh. 20:27). Aadamin (Messias) kylkiluu rakennettiin naiseksi, morsiameksi (seurakunta). Yeshuan puhkaistu kylki todistaa todeksi sen, että seurakunnan aika oli alkanut ja rakentuminen päättyy siihen, kun morsian tuodaan Aadamin (Yeshuan) luo.
”Ja Jumala sanoi: 'Tehkäämme ihminen (Aadam) kuvaksemme, hahmoksemme… Ja Jumala loi ihmisen (Aadamin) omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ja Jumala siunasi heidät. Jumala sanoi heille: 'Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja valloittakaa se…(1 Moos. 1:26 – 28).'” Miehen ei tule peittää päätänsä, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo on miehen kunnia, sillä mies ei ole alkuisin vaimosta, vaan vaimo miehestä; eikä miestä luotu vaimoa varten, vaan vaimo miestä varten (1 Kor. 11: 7 – 9)." Apostoli Paavali sanoo selvästi, että mies edustaa yksin Jumalan kuvaa, joka on Yeshua (Hebr. 1:3). Vaimo taas kuvaa seurakuntaa, joka on Yeshuan morsian. Aadamin vaimo sai nimen ”Chava”, jonka sanajuuri tarkoittaa elävää. Yeshua tahtookin, että Hänen seurakuntansa olisi Hänen elämäänsä täynnä.
”Ja mies sanoi: 'Tämä tällä kertaa (hapa'am) luu luistani ja liha lihastani; hän kutsuttakoon naiseksi (isha), sillä hän on miehestä (ish) otettu. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa ja he tulevat yhdeksi lihaksi (1 Moos. 2: 23 – 24).”
Tässä Aadam sanoo ”tällä kertaa”, joka tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa tulee toinen kerta, jolloin tämä sama tapahtuu, kun morsian otetaan Messiaasta: ”sillä me olemme (seurakunta) hänen ruumiinsa jäseniä hänen lihastansa ja luistansa (Efes. 5:30).” Toteutuu se sana, mistä Shaul kirjoittaa: ”...Onhan sanottu: Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi, mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan (1 Kor. 6:16b -17).” Herra puhuu aviollisesta intiimistä elämästä täydellisessä autuuden tilassa, paratiisissa, joka tarkoittaa sitä, että Messiaassa uskovien avioparien intiimi aviollinen elämä syntiinlankeemuksen jälkeen, Hänen lunastuksensa kautta, on vanhurskasta, puhdasta ja pyhää elämää, sillä Yeshua sanoo: ”Minkä Jumala on yhdistänyt...(Mark. 10:9).” Syntiinlankeemus antoi miehelle ja vaimolle ”tiedon” (jada'), jolloin Jumalan antama lisääntymiskäsky alkoi toteutua (1 Moos. 4:1).
”Ja käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt ja se sanoi naiselle: 'Onko Jumala todellakin sanonut: Älkää syökö kaikista paratiisin puista?' Niin nainen sanoi käärmeelle: 'Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia' on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.' Vihollinen vartioi keskellä paratiisia, elämän puun tien varrella (1 Moos. 3:24), joka sijaitsi lähellä elämän puuta. Elämän puun vieressä oli hyvän- ja pahantiedon puu, vihollinen oli estämässä miestä ja naista ottamasta hedelmää elämän puusta. Niin käärme sanoi naiselle: 'Ette kuolemalla kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne ja te tulette kuin Jumala, tietämään hyvän ja pahan' (1 Moos. 3: 1 -5).”
Nyt pahuus oli kasvimaailman turmelluksen jälkeen saavuttanut eläinmaailman. Kun sanotaan 'kavalin kaikista kedon eläimistä', osoitetaan, että muutkin eläimet olivat siirtyneet turmelluksen piiriin. Käärme sanoi, että Jumala valehtelee, siksi koska Hän ei halua 'teidän omaavan samanlaista tietoa kuin Hänellä on'. Tämä oli aivan kuin 'sisäpiiritietoa', jonka käärme kavalasti kuiskutteli naisen korvaan. Käärme halusi ikäänkuin jakaa naisen kanssa jotain 'arvokasta', jonka tarkoitus oli Aadamin, miehen, langettaminen ja se pyrki päämääräänsä, naisen kautta. Naiseen kylvetty ajatus kylvi seuraavan askeleen: ”Ja vaimo näki, että siitä puusta oli ja hyvä syödä ja että se oli himoa herättävä ja ihana puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa ja hänkin söi (1 Moos. 3:6).”
Shaul julistaa: ”Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan (2 Kor. 11:3).” Käärmeen kylvämä kavala ajatus sai hyvän- ja pahantiedon puun näyttämään huomattavasti paremmalta, mitä se oli ollutkaan ja puun katseleminen sai aikaan pahan teon. Nainen sortui tekemään päätöksensä nopeasti miehestä piittaamatta, johon naiseen syvästi kiintynyt mies ei halunnut menettää naistaan. ”Eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen (2 Tim. 2:14).” Mies halusi olla vaimonsa 'kohtalotoveri', joka olisi valmis kantamaan seuraukset.
”Silloin aukenivat heidän molempien silmät ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot (1 Moos. 3:7).”
On huomattava tämä Messiaaninen näkökulma, että kun vaimo oli puraissut hedelmästä, ei hän siinä vaiheessa huomannut alastomuuttaan. Tätä on Messiaan ristin kautta tehty lunastustyö. Jumalan silmissä Yeshuan verisen sovituksen läpi katsottuna, nainen oli niinkuin ei olisi ikinä puraissutkaan hedelmästä, koska seuraukset eivät näkyneet. Nainen oli alkuisin Aadamista, joten niin kauan, kun Aadam ei ollut langennut, eivät synnin seuraukset näkyneet. Seuraukset asetettiin Messiaan kärsittäväksi. Toinen messiaaninen näkökulma on siinä, että mies oli valmis ottamaan vastaan kaikki seuraukset, kun hän suostui vaimonsa ojentaman hedelmän syömiseen.
”Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa päivän tuulessa (lerucha hajom ---> voi tarkoittaa päivän hengessä). Ja mies vaimoineen piiloutui Herran Jumalan kasvojen edestä keskelle puutarhan puuta (betokh `ets ha gan ---> ontto puu.) (1 Moos. 3:8).”
”Ja vihollisuuden asetan sinun ja vaimon välille, sinun siemenesi ja vaimon siemenen välille. Hän (m.) on iskevä sinua päähän ja sinä olet iskevä häntä (m.) kantapäähän (1 Moos. 3:15).” Messias syntyi neitsyt Miriamista. ”Mutta hän (nainen) on pelastuva lapsensynnyttämisen (Messias) kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä (1 Tim. 2:15).” Messias murskasi käärmeen pään kuollessaan ristillä, mutta tämä maksoi Messiaalle sen, että Hänen kantapäänsä lävisti naula.
Jumala asetti ”kerubit” ynnä kääntyilevän miekan hehkun vartioimaan elämän puun tietä (1 Moos. 3:24).” Kerubit kuvaavat sitä, että Jumala itse asuu paratiisissa (2 Moos. 25:18 – 22). Kääntyilevän miekan hehku kuvaa Jumalan sanan ehdottomuutta. Tietä ei voida kulkea elämän puun luo ilman, että otetaan Jumalan sana vastaan. Miekka ei väisty estämästä elämän puun luokse menemistä ennen kuin tulee Messias, joka avaa tien kaikkeinpyhimpään (Hebr. 9:12).
Mauno K.
Jerusalem, Eilat, Tel Aviv
