Uhritoimitukset
Tänä päivänä on monia nykyajan kristittyjä, jotka ovat eläinuhrien uhraamista vastaan. Jotkut pitävät sitä Jahushuan ristinkuoleman halventamisena tai jopa mitätöimisenä. Totean vain, että siinä ei ole sinänsä mitään yllättävää, että nykyajan kristillisen valtakunnan opetus poikkeaa suuresti taivasten kuningaskunnan heprealaisista opetuksista.
Rabbi Jahushua on opettanut Tooran, Hesekielin 40-48 luvut, eräitä kohtia eri profeetoista, Hebrealaiskirjeen ja eräät Shaul'in opetukset ja sovittanut ne yhteen. On avautunut suuri opetusten ovi ilmestyksellisen avaimen kautta, mutta valitettavasti nykyajan kristittyjä vastustajia on paljon (1 Kor. 16:9).
Kun sain Hänen suuresta armostaan ja rakkaudestaan taivasten kuningaskunnan opetukset, ilmestysten sarja kesti 40 päivää ja 40 yötä. Oli yllättävää, että vaikka nukuin, opetus jatkui hengessä. Päivät ja yöt olin sidottuna hengessä, ilmestyksen ja viisauden Hengen tähden (Kol. 4:3). Ymmärrän kyllä, että opetukset uhritoimituksista loukkaavat nykyajan kristittyjä (1 Piet. 2:8), mutta väliäkö sillä. Olen aikaisemmissa opetuksissa tuonut esiin taivasten kuningaskunnan Israelin erityisaseman, koska kristillinen valtakunta aikoinaan täysin hylkäsi taivasten kuningaskunnan Israelin. Kauhea nykyajan kristillinen ylpeys ja korskeus vallinnut muinaisuudesta asti taivasten kuningaskunnan heprealaista kansaa vastaan.
Monet nykykristityt luulevat, että Tanakhin historian aikaiset uhritoimitukset päättyivät, kun Jahushua antoi henkensä ristillä. Rabbi Jahushua on asiasta toista mieltä. Jos nykyajan kristityt eivät kykene ymmärtämään taivasten kuningaskunnan ilmestyksellisiä opetuksia, eivät he tule myöskään ikinä ymmärtämään Jahushuan ristinkuoleman täyttä syvyyttä. Rabbi Jahushua liitti ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta taivasten kuningaskunnan Israelin Aharonin järjestyksen mukaisten uhritoimitusten yhteyteen.
Nykyajan kristityiltä on aina puuttunut uhrien ja syntien välinen konkreettisuus, koska heidän liittolaisensa olivat "Toorasta tietämättömiä" (Ap.t. 2:23). Jahushuan tekemä sovitus ristillä on aina ollut nykyajan kristityille osaltaan salaisuus, koska pyhän veren opetuksellinen siemen on ollut aina syvällä taivasten kuningaskunnan heprealaisessa maaperässä.
Niin kuin kävi Israelille Egyptissä, kun he valitsivat siirtymisen ovien taakse, joiden pihtipielet [mezuzot] ja ovien päälliset maalattiin lampaan verellä, samoin on käyvä myös niille, jotka Isä siirtää taivasten kuningaskunnan ahtaan portin sisäpuolelle Jahushuan pyhän veren kautta!
Jokaisen nykyajan kristityn on valittava, meneekö hän taivasten kuningaskunnan kaksoisovien taakse vaiko ei mene. Kaikki on vapaaehtoista. Tämä totuus näkyy vahvana tuhat vuotta kestävässä Israelin kuningaskunnassa, sillä on kirjoitettu: "Ja pappi ottakoon syntiuhrin verta ja sivelköön sitä temppelin ovenpieliin ja alttarin välireunan neljään kulmaan ja sisemmän esipihan portin ovenpieliin (Hes. 45:19)".
Kun Israel lähti Egyptistä pesachina, lampaan veri siveltiin talojen ovenpieliin ja ovien päällisiin. Myöhemmin ensimmäisen ja toisen temppelin aikana veri vuodatettiin uhrialttarin juurelle, mutta tuhat vuotta kestävässä Israelin kuningaskunnassa lampaan verta sivellään Jerusalemin temppelin ovenpieliin. Tähän sanon: "Jolla on korva kuulla, se kuulkoon, mitä Pyhä Henki sanoo (taivasten kuningaskunnan) seurakunnille!"
Jos nykyajan kristityt ymmärtäisivät Jahushuan ristinkuoleman pyhyyden, he itkisivät täysin murrettuina. Silloin ylpeys sulaisi kuin vaha Elohimin rakkauden hohteessa.
Miten tähän on jouduttu?
Luuk. 1:1-2 Luukas mainitsee sanan "monet", jotka olivat ryhtyneet laatimaan kertomusta Jahushuan opetuksista ja toiminnasta. Kuitenkaan emme tiedä, keitä nämä "monet" olivat. Tunnemme Luukkaan lisäksi Johanneksen, Markuksen ja Matteuksen besorat. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että varhaisimmat varhaisen liittojen ajan uskovien käyttämät dokumentit olisivat olleet kokoelma todistuksia. Toisten tutkijoiden mielestä ne olisivat olleet messiaanisia profetioita, jotka olisivat täyttyneet Jahushuassa. On erikoista, että Luukkaan ensimmäiset kaksi lukua ovat nk. probesoraa. Entä Johanneksen besoran aloitussanat 1:1-23? Oliko siis olemassa muita pyhiä kirjoituksia, koosteita, joista nämä katkelmat otettiin?
Varhaisena liittojen ajan aikana taivasten kuningaskunnan seurakunnissa pahin uhka Jahushuan sovituksen syvemmälle ymmärtämiselle oli epäjumalanpalvelus, joten Pyhä Henki ja taivasten kuningaskunnan johtavat heprealaiset veljet asettivat rajan (Ap.t. 15:20,29 ja 21:25). Toorassa yhä voimassa olevien kieltävien säädösten tarkoitus oli vapauttaa vastasyntyneet, kansojen taivasten kuningaskunnan uskovat, ymmärtämään sovituksen salaisuudet uhritoimituksissa.
Monien nykyajan kristittyjen mielestä Hesekielin 40-48 luvut ovat symbolikkaa, tai ne kuvaavat uutta Jerusalemia, mutta ei uudessa Jerusalemissa enää uhrata eläimiä. Juutalaiset taas ovat ikivanhastaan tienneet, että tuhat vuotta kestävän Israelin kuningaskunnan aikana uhrataan eläimiä. Hesekielin kirja on muinoin ollut juutalaisten keskuudessa kiihkeän väittelyn aihe (Kirjassa : G.F. Moore; Judaism.). Syinä olivat tietenkin merkava-vaunumystiikka ja luvut 40-48, joiden lukujen kuvaukset temppelipalveluksesta yritettiin sovittaa Tooran säädösten kanssa yhteen. Ainoa ero juutalaisten ja nykyajan kristittyjen välillä oli, että juutalaiset kävivät pilpulistiset kiistelynsä n. 700 vuotta ennen kuin nykykristityt innostuivat asiasta.
Kun profeetta Hesekielin kautta tulleet pyhät kirjoitukset ilmestyivät, juutalaiset alkoivat tutkia tekstejä, mutta luettuaan he sanoivat toisilleen: "Kun Elijahu tulee, selittää hän kaiken." Juutalaisten ei tarvinnut odottaa Elijahua. Myöhemmin Babylonian Talmud; Haggiga 13a-b sanoi: "Siunattu olkoon Hananja, Hiskian pojan muisto; ellei häntä olisi ollut, Hesekielin kirja olisi kätketty (poistettu Tanakhin kaanonista -> genitza), jos sen sanat olisivat ristiriidassa Tooran sanojen kanssa. Mitä hän teki? He toivat hänelle 300 astiaa öljyä (lamppua varten), ja hän istuutui ja selitti kaiken."
Mitkä Hesekielin sanat olivat ristiriidassa Tooran kanssa? Ne sanat, jotka liittyvät Messias Jahushuan tekemään sovitukseen. Tosiasiassa juutalaisten olisi tullut odottaa Elijahua, joka tuli Elohimin profeetallisena äänenä erämaasta" Israelin keskuuteen (Luuk. 1:17). Profeetta Jochanan ben Zekharjahun tehtävänä oli johdattaa Jehudan ja Jisraelin tuntemaan taivasten kuningaskunnan totuudet, ja näkemään avatuin silmin näkemään Hesekielin temppelipalvelus.
Nykyajan kristittyjen kriisi
Nykyajan kristittyjen kriisi Tooran opetusten kanssa alkoi n. 150 jaa., kun he alkoivat määritellä teologiaansa. Siihen hetkeen asti liittojen ajan taivasten kuningaskunnan kansojen lapset olivat pysyneet kutakuinkin taivasten kuningaskunnan heprealaisessa opetuksessa. Nykyisen kristillisyyden korkeasti oppineet teologit kutsuvat apostolien isien Tooraan liittyviä heprealaisväritteisiä opetuksia halveksivasti "VL:n seremonialaeiksi", "UL:n alapuoliseksi tasoksi" tai "taantumukseksi".
Korkeasti oppineet nykyajan kristityt teologit eivät ymmärrä Heprealaiskirjeen sanomaa, joka korostaa uhritoimitusten laillista ja hyväksyttävää olemassaoloa ja toimittamista. Heprealaiskirje on eräänlainen selitysteos, Tooran uudistusosa, joka koskettaa syntiuhritoimituksia. Uhritoimituksiin on kätkettynä taivasten kuningaskunnan salaisuuksia, jotka johtuvat Jahushuan sovituksesta. Rabbi Jahushua opetti minulle koko Heprealaiskirjeen sanoman pientä yksityiskohtaa myöten edellä mainittujen pyhien tekstien pohjalta.
Jo noin 150 j.aa. nykyajan kristityt hylkäsivät jo useimmat taivasten kuningaskunnan heprealaiset opetukset. Heidän silmissään kaanoniin kuulumattomat heprealaisväritteiset opetukset menettivät arvonsa, joten ne olivat omiaan annettaviksi vainoajille poltettaviksi. Ainoastaan Heprealaiskirje jäi Liittojen ajan kaanoniin, koska nykyajan kristityt olettivat sen olevan Shaulin kirjoittama kahden jakeen perusteella (Hepr. 13:23-24). Toinen, ehkä merkittävämpi syy Heprealaiskirjeen säilymiseen oli, että sen sisältö ymmärrettiin väärin. Nykyajan kristillistä tietämättömyyttä Jahushua käytti taivasten kuningaskunnan opetuksen kätkemiseksi. Heprealaiskirjeen opetus tulkittiin nykyajan kristillisen teologian mukaan VL:n uhritoimitusten ja Tooran kumoajaksi, vaikka se vahvisti Tooran ja uhritoimitusten jatkuvan toimittamisen Jahushuan ristillä tekemän Tooran uudistuksen mukaan.
Varhaisen liittojen ajan seurakunnan yleisesti hyväksyvää teologista tulkintaa uhritoimitusten jatkuvuudesta pidetään tänä päivänä pahimmanlaatuisena taantumana, vaikka tosiasiassa taantuneita ovat nykyajan kristityt, jotka luopuivat taivasten kuningaskunnan heprealaisesta opetuksesta ja perustivat kristillisen valtakunnan. Rabbi Jahushua sanoi minulle: "Kun kuolin ristillä ja kallistin pääni, temppelin esirippu repesi ylhäältä alas asti. Ymmärsitkö? Osoitin esiripun repäisemisellä, miltä osin Tooran säädöksiin tuli uudistus. Jos olisin tahtonut muuhun temppelipalvelukseen muutosta, olisin osoittanut sen samalla tavoin kuin tein esiripulle."
Varhaisessa taivasten kuningaskunnan seurakunnassa oli heprealaisia opetuksellisia kirjoituksia, mutta niiden sisällön myöhemmin eläneet nykyajan kristityt tulkitsivat apokryfisiksi, koska heidän mielestään niissä olevat opetukset viittasivat taantumuksellisesti Tooran uhritoimituksiin. Ne opetukset eivät millään sopineet nykyajan kristittyjen teologiaan, joiden keskuudessa oli pitkään vaikuttanut salaisesti Markionin henki (140 j.aa.), gnostilaisuus, itämaiset epäjumaliin liittyneet tarut ja kreikkalainen filosofia.
Kun viimeinen suuri vaino nykyajan kristittyjä vastaan alkoi 303 j.aa., yrittivät vainoavat viranomaiset tuhota kaikki pyhät Tanakhin lisäykset, Liittojen kirjan ja Uuden liiton kirjoitukset. Nykyajan kristittyjä pyydettiin luovuttamaan heidän pyhät kirjoituksensa tuhottaviksi, mutta he eivät tahtoneet kaanonisina pitämistään kirjoituksista luopua, vaan he luovuttivat poltettaviksi vain ne kirjoitukset, jotka olivat heidän teologiselta kannalta katsottuna apokryfisiä. Vainoajat eivät kyenneet kirjakääröjä tuhotessaan erottamaan, mitkä olivat kaanonisesti pyhiä kirjoituksia ja mitkä taas eivät olleet. Näin nykyajan kristityt onnistuivat näin huiputtamaan vainoajiansa, kun he antoivat tuhottaviksi heidän mielestään arvottomampia papyruksia.
Joskus tuntuu, että kun nykyajan kristityt luulivat huiputtaneensa vainoajiansa, joutuivat he kenties teologisesti itse jonkinasteisen huiputuksen kohteiksi. On näet mahdollista, että kirjakääröjen mukana tuhottiin joitakin taivasten kuningaskunnan totuuden kanssa yhtäpitäviä opetuksia. Näillä kirjakääröillä olisi saattanut olla jotakin opetuksellista merkitystä, vaikka niissä ei välttämättä olisi ollutkaan kaanonista pyhää auktoriteettia. Saattaa olla, että nykyajan kristityt olisivat kipeästi tarvinneet näitä heprealaisväritteisiä opetuksia, jotta heidän ei olisi tarvinnut astua niin pitkään ja pimeään aikakauteen, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä.
Mutta mitä tämä kirjakääröjen polttaminen paljasti nykyajan kristittyjen teologiasta? Sen, että he olivat jo ajat sitten luopuneet taivasten kuningaskunnan heprealaisesta opetuksesta, josta varhaisimmat Jahushuaan uskoneet sukupolvet olivat pitäneet tiukasti kiinni. Vieraantuminen taivasten kuningaskunnan heprealaisesta opetuksesta oli mennyt jo niin pitkälle, että heprealaisväritteisten pergamenttien luovuttaminen poltettavaksi saatettiin toteuttaa. Nykyajan kristillinen teologia pelasti teologiansa ja uskonnollisen nahkansa, mutta yksi siunattu virhe jäi: Heprealaiskirje jäi liittojen ajan kaanoniin.
Mauno K. Julkaistu v. 2012
Muokattu 07.10.2017
Lohdutuksen sana Israelille - Ennalleensaattajan osa - Valittu suku - Siunattu olkoon Hän