Alikategoria: haggada midrash.Luettu: 85 kertaa. Osuttu: 54 kertaa. Fontin koko: pienennä - suurenna

Joosefilaiset

Tämä kirjoitus on jatkoa Joosef -opetukseen: Oletko Joosef?

Miksi kirjoitan jostakin iänikuisesta Joosef-nimisestä patriarkasta, joka eli noin 2050-1800 eaa.? Historian kirjoissa kerrotaan, että Egyptin taide ja kirjallisuus kehittyivät tuolloin kauneimpaan kukkaansa. Silloin vielä pidettiin Niilin veden korkeudesta ja väestöstä tarkkaa kirjanpitoa. Eikö olisi aika 'haudata tuo mies ja antaa hänen levätä rauhassa'?

On pidettävä kuitenkin kirkkaana mielessä, että Joosef elää edelleenkin geneettisesti Efraimin, Manassen ja Benjaminin jälkeläisissä (Ps. 80:1-3). Genomia tärkeämpää on kuitenkin, että jotkut heistä uskovat, että taivasten kuningaskunnan heprealainen Rabbi Jahushua on Messias (Room. 4:10-11 -> 2:28-29). Elohimin pyhät kirjoitukset vanhene. Joosef on oiva esimerkki chapireista" [hepr. chafar = vakoilla; Tell-el-Amarna-kirje].

Joosef oli aivan tavallinen heprealainen, jonka Elohim nosti ylös taivasten kuningaskunnan työhön. Egyptologien, tutkijoiden, mukaan Hän hallitsi Hyksos-kansan [merkitsee vieraiden maiden hallitsijaa] valtakauden aikana. Hyksos-kansa piti Avaris-nimistä Egyptin kaupunkia hallintokaupunkinaan. Joosef pääsi tekemään taivasten kuningaskunnan hengellistä työtä järkyttävän kärsimyksen jälkeen (1 Moos. 41:52). Tähän maailmanlaajuiseen taivasten kuningaskunnan työhön Elohim kutsuu tänäänkin Pyhän Hengen asettamia taivasten kuningaskunnan heprealaisia lähettiläitä (Efes. 4:11).

Kun seitsemän yltäkylläisyyden vuotta olivat loppuun kuluneet, tuli nälänhätä kaikkiin maihin, mutta koko Egyptin maassa oli leipää (1 Moos. 41:54 -> Aamos 8:11-12). Joosefilla vallassaan kaikkien ihmisten elämä tai kuolema. Hänen egyptiläinen nimensä oli Tsafenat Paenecha. Egyptin vilja on tänä päivänä kuin taivasten kuningaskunnan besora. Pyhän Hengen asettamille taivasten kuningaskunnan heprealaisille lähettiläille annetaan pyhä siemen, jotta he jakaisivat pyhää siementä kaikille kansoille taivasten kuningaskunnan uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi (Room. 16:26). Besora on pyhä siemen, jota ei ole missään muualla kuin taivasten kuningaskunnassa. Tätä Elohimin pyhää viljaa annetaan taivasten kuningaskunnan elokorjuuseen lähetettyjen heprealaisten miesten ja naisten kautta kaikkille nälkäisille kansoille (Matt. 13:19-23).

Kun Joosef korotettiin, hän sai (1 Moos. 41:41-45 -> vrt. Luuk. 15:22-23):

1. Sinettisormuksen sormeensa
2. Hienot pellavavaatteet
3. Kultakäädyt kaulaansa
4. Vaunut [bemirkevet]
5. Uuden nimen
6. Papin tyttären puolisoksi
7. Kunnian, niin että hänen edellään huudettiin: Abrek!

Hänen saamaansa maallista valtaa kuvaavat seuraavat sanat:

1. Käskynhaltija [hashallit; 1 Moos. 42:6]
2. Neuvonantaja [av]
3. Faaraon huoneen herra [adon]
4. Egyptin hallitsija [moshel; 1 Moos. 45:8]

I Viljakirjuri

Joosef oli viljakirjuri. Hän istui jalat ristissä puolipyöreällä alustalla, avasi vasemmalla kädellään papyruskääröä, ja kirjoitti siihen ruokokynällä. Tutkijat sanovat, että egyptiläiset arvostivat erityisesti tätä virkaa. Oppinut kirjuri osasi matematiikkaa ja hän laski papyrukselle etukäteen, kuinka paljon kunkin asiakkaan piti saada. Hän tiesi viljojen määrät tarvitsematta niitä edes nähdä. Hänen ei tarvinut vartioida jyväaittaa, vaan hän kykeni laskemaan jokaisen vähennyksen varastossaan. Egyptissä oli sananparsi, joka sanoi: "Oppimaton miesparka, jonka nimeä ei kukaan tunne, on kuin raskaasti kuormitettu aasi, jota kirjuri ajaa."

Monet juutalaiset ovat pitäneet Joosefia Amen-em-open-viisauden kirjan kirjoittajana (Ps. 105:22, 1 Kun. 4:30 -> Ap.t. 7:22). Amen-em-ope oli Egyptin korkea virkamies, jonka arvonimenä oli kuninkaallinen Egyptin viljakirjuri. Hän puhui nuorimmalle pojalleen viisaitten sanat (Snl. 22:17-24:43). Tanakhin kaanonin ulkopuolla Amen-em-ope opetti nuorinta poikansa: "Ole lempeä veroja periessäsi, äläkä käytä vääriä punnuksia viljaa punnitessasi, niin sinä voit nukkua levollisesti ja olla iloinen seuraavana päivänä. Mutta älä anna myöskään talonpojan lahjoa itseäsi viljalla, äläkä vehkeile hänen hyväkseen veroluetteloa laatiessasi, kun hän tahtoo vitkastella veronmaksussa!" Tästä kirjasta eräs tutkija on sanonut: "Siellä ja täällä esiintyy lausumia, jotka vievät ajatukset Salomonin sananlaskuihin. Osa Amen-em-open opetuksista kuuluu Tanakhin kaanoniin. Se on ainoa egyptiläinen teos, jota juutalaiset tutkivat."

II Kärsimyksen tie

Kun Joosefin veljet tulivat Egyptiin, he eivät tunteneet häntä (1 Moos. 42:17). Miksi Jaakobin pojat eivät tunteneet veljeänsä Joosefia? Miksi Joosef kutsui Egyptiä kärsimykseni maaksi (1 Moos. 41:52)? Miksi Joosefin veljet 'kauhistuivat hänen kasvojansa' [nivehalu mipanai; 1 Moos. 45:3]? Miksi Joosef sanoi, että teidän silmänne aivan kuin eivät näkisi kasvoja, 'vaan suun joka puhuu teille' [ki-fi hamedaber alekhem; 1 Moos. 45:12]?

Egyptin siviililainsäädännöstä on säilynyt hieroglyfejä, jotka kertovat:

1. Egyptin lain mukaan avionrikkoja sai 1000 ruoskaniskua ja joutui sen jälkeen kahleisiin.

2. Väkisin makaamisesta silvottiin sukuelimet sellaiseen kuntoon, ettei niillä voinut enää uusia tekoansa.

3. Jos syytetty ei tunnustanut tekoansa, niin kuin Joosefin tapauksessa saattoi käydä, häntä kidutettiin ruokosauvalla hakkaamalla, kunnes syytetty tunnustaisi tekonsa. Kun ruokosauva pirstoutui, siihen tuli teräviä, pitkiä säleitä, jotka iskeytyessään ihoon aiheuttivat pahoja haavoja. Joosefin tapauksessa kiduttajalla oli suuri kiusaus runnella Joosefin kauniit kasvot ja hänen olemuksen pahoin arpiseksi (1 Moos. 39:7).

Kun Joosef paljasti veljilleen, kuka hän oli, puuttui hän veljiensä reaktioon, kun he 'kauhistuen näkivät hänen kasvonsa': "... Älkää olko murheissanne, ja älkää olko vihaisia [teatsevu veal-jichar; 1 Moos. 45:5]." Myös Jaakob lähetti ennen kuolemaansa (kirjallisen?) viestin Joosefille: "Pyydän [anna], anna anteeksi [sa], ole hyvä [na], rikos veljiesi ja heidän syntinsä, sillä pahaa tuotimme sinulle; ja nyt anna anteeksi, ole hyvä, Elohimin palvelijoiden rikos; (alla) isäsi (1 Moos. 50: 17)."

Tänä päivänä on Joosefin kaltaisia taivasten kuningaskunnan uskovia. Heidän kärsimystensä kasvoja eivät edes heidän omat biologiset veljensä tai sisaretkaan tunne. Heidän todelliset kasvonsa ovat muilta salatut. Heissä on sisäisesti Joosefin kasvot, runnellut kasvot, joita kukaan ihminen ei tunne. Heillä on sellaiset sisäiset kasvot, jotka eivät ole enää sellaiset, millaiset ne olivat olleet. He ovat taivasten kuningaskunnan oppilaita, joiden elämän tietä täällä ajassa ei kukaan huomaa, eikä heidän pieni elämänsä ketään kiinnosta. Kuinka suloiset ovatkaan Messias Jahushuan rakkaudesta kärsineen ihmisen kasvot! Nykyajan kristittyjen kärsimykset ovat turhia ja hyödyttömiä (1 Piet. 4:15), koska ne ovat kärsimystä tottelemattomuuden tähden. Heidän kaltaisistaan Pietari kirjoitti: "Älköön näet kukaan teistä kärsikö... pahantekijänä tahi sen tähden, että sekaantuu hänelle kuulumattomiin (1 Piet. 4:15)." Taivasten kuningaskunnan kärsimyksissä mikään ei ole hyödytöntä eikä turhaa (1 Piet. 4:16). Jospa oppisit tuntemaan kärsivän taivasten kuningaskunnan veljesi ja sisaresi sisäiset kasvot! Jospa sinä oppisit tuntemaan oikeat kärsimykset!

III Joosef ja Benjamin

Aluksi Jaakobin pojat eivät tunteneet Joosefia, joka syytti veljiänsä "vieraan kansan salaisen tiedustelupalvelun agenteiksi", joiden tehtävä oli tutkia Egyptin maan sotilaallista strategiaa. Joosef ehdotti ensin, että yhdeksän veljestä jäisivät vankeuteen, ja yksi heistä lähtisi hakemaan nuorinta veljeä. Sitten hän vangitsi kymmenen veljeänsä kolmeksi päiväksi, rukoili ja mietti asiaa Elohimin edessä. Elohim antoi hänelle toisen suunnitelman (1 Moos. 42:16,19). Hän ymmärsi Elohimin tahdon. Jonkun veljistä hänen olisi vangittava, mutta kenet, sitä hän ei tiennyt. Joosef odotti Elohimilta vahvistavaa merkkiä.

Kun veljekset puhuivat 'kuulemisesta' (1 Moos. 42:21), samoin kuin myös Ruuben (jae 22), niin Joosefin valinta oli kahden todistuksen nojalla selvä: se oli Simeon [Shama = on kuullut; 1 Moos. 29:33]. Joosef todisti todistamalla [haed heid; 1 Moos. 43:3], etteivät veljet saa tulla hänen eteensä, ellei Benjamin ole heidän mukanansa (1 Moos. 43:3b,5 ja 44:23,26). Profeetallisesti tämä tarkoittaa liittojen ajan Shaulin opetuksia. Shaulin taivasten kuningaskunnan opetukset ovat avain koko Israelille, sillä Benjamin oli aluksi 'raatelevainen susi', mutta myöhemmin ajan illassa suden sydän muuttuu saalista jakavaksi (1 Moos. 49:27). Benjaminilaisen Shaulin kautta Israelin Elohim jakoi taivasten kuningaskunnan opetuksellisia aarteita. Joosefin veljet lähtivät hakemaan Benjaminia! Vuosia sitten Rabbi Jahushua sanoi minulle: "Minun eteeni ei ole tulemista ennen kuin nuorin veljeni Benjamin on mukana." Olen ymmärtänyt, että Joosefin hopeamalja tulee löytymään Benjaminin säkistä (1 Moos. 44:2).

IV Veljien lähtö ja paluu

Joosefin yhdeksän veljeä lähtivät alhaalta Egyptistä ylös Kaananin maahan. Oletko koskaan ajatellut, että Joosefin veljien säkeissä oli "taivasten kuningaskunnan viljaa"? Siellä oli myös hopeat [kesef] käärittyinä kääröihin (tseror-kasef; 1 Moos. 42:27,35], jotka kuvasivat pyhien kirjoitusten aarteita (Ps. 12:7). Joosefin hoviherra sanoi: "Rauha teille! Älkää peljätkö! Teidän Elohiminne ja teidän isänne Elohim antoi teille aarteen [matmon] säkeissänne. Hopeanne on tullut minulle", ja toi Simeonin heidän luokseen (1 Moos. 43:23). Tutkijat sanovat, että hopea oli Egyptissä tuohon aikaan arvokkaampaa kuin kulta, koska sitä ei saatu Egyptin vuorista louhimalla. Hopea mainitaankin usein viljan ostamisen yhteydessä, mutta kultaa ei mainita kuin yhden kerran (1 Moos. 44:8).

Kuuleminen, kuuliaisuus, Simeon, vapautettiin vankeudesta vasta sen jälkeen, kun Benjamin oli Joosefin veljien mukana (5 Moos. 30:2 - 30:8-10)! Siunattu on Hänen nimensä, joka antaa eräänä päivänä Israelille taivasten kuningaskunnan kuuliaisuuden! Joosefin talon ovella [petach habajit] ei ole mitään pelättävää (1 Joh. 4:18). Kun Joosef näki Benjaminin, toi hän veljet kotiinsa (1 Moos. 43:16). Benjamin aivan kuin vie Jaakobin pojat Joosefin taloon, jossa ovat jo Efraim ja Manasse.

Elohimin suunnitelma on pitää Israel hengissä 'suureksi pakoonpääsemiseksi' [lifleta gedola; 1 Moos. 45:5 -> Jer. 16:14-16 ja 23:7-8). 1 Kun. 6:1 kertoo, että Egyptistä lähtö tapahtui 480 vuotta ennen Shlomon hallituskautta eli noin 1450 eaa.. Kun siis Israelin ensimmäinen lähtö tapahtui näin tarkasti laskettuna (1 Moos. 15:13-14), kuinka tarkasti laskettu onkaan taivasten kuningaskunnan Israelin lähtö viimeisinä aikoina! Palsamoimisen kautta vainaja pelastetaan katoavaisuudelta. Tämä tarkoittaa profeetallisesti kahden eri huoneen, Jaakobin ja Joosefin katoamattomuutta taivasten kuningaskunnan Messiaassa Jahushuassa (1 Moos. 50:2,26).

Olisiko eräässä egyptiläisessä haudassa Joosefista oleva kirjoitus: "En ole ainoatakaan rikkaan tytärtä häväissyt, en leskeä hätään saattanut, en peltomiestä luotani karkoittanut, en paimenta pois ajanut. En keneltäkään ole maksamattomista veroista hänen työläisiään riistänyt. Ei kukaan ollut köyhä eikä kenenkään tarvinnut nähdä nälkää minun aikanani. Kun katovuodet tulivat, minä annoin kyntää ja kylvää kaikki maat aina maakuntain eteläisille ja pohjoisille rajoille, ja varustin ihmiset elintarvikkeilla. Minä annoin leskelle samoin kuin vaimolle, jolla oli mies. En antanut suurille vähäisten edellä. Sitten tulivat suuret Niilin tulvat, jotka tuottivat viljaa ja kaikenlaatuisia elintarvikkeita, mutta kuitenkaan minä en kiristänyt maksamatta jääneitä veroja. Sen vuoksi kansa minua kovin rakasti, niin, yhä enemmän päivä päivältä."

V Jaakobilaiset

Jaakobilaisten on tärkeä tietää, että "od Josef chai" = vielä Joosef elää, ja että hän on hallitsija koko Egyptin maassa. Jaakobilaisten sydän pysyy aluksi kylmänä, mutta kun he näkevät Joosefin lähettämät vaunut, elpyy heissä oleva henki (1 Moos. 45:27). Eräänä päivänä jaakobilaisten luokse tulee taivasten kuningaskunnan vaunut, jotka hakevat heidät! Vapaa parafraasi, selitys (1 Moos. 46:2-4): "Niin kuin Elohim lupasi mennä alas Egyptiin Jaakobin ja toisen Jaakobin kanssa, samoin Hän lupasi tuoda Jaakobin ylös [veanokhi 'aalekha], ja toisen Jaakobin myös ylös [gam-aloa]."

Viimeisinä aikoina taivasten kuningaskunnan heprealainen huone tarvitsee Joosefeita, jotka pitävät taloudesta huolta (1 Moos. 45:11,20 ja 47:12), koska kristillisen valtakunnan edustajat tuhlaavat rahojansa oman valtakuntansa rakentamiseen. Besora heprealaisen leivän kanssa [et-haiverim lechem] on kuin happamaton leipä, jota egyptiläiset kauhistuivat [1 Moos. 43:32b]. Tämä on taivasten kuningaskunnan nisu (1 Kor. 5:7-8), joka on tarkoitettu kaikille kansoille! Ei ole mitään muuta hengellistä leipää olemassa kuin taivasten kuningaskunnan heprealainen leipä. Kaikki muut leivät ovat Egyptin hiivan hapattamia, joita ei ole lupa uhrata Adonain alttarilla (3 Moos. 2:11 -> 1 Kor. 5:7).

Joosefilaisten tarkoitus on pitää hengissä paljon kansaa [lehachajot am-rav; 1 Moos. 50:20]. Ei ole siis ihme, että taivasten kuningaskunnan viestinviejät joutuvat vainottaviksi, koska heidän tehtävänsä on pitää hengissä valittua kansaa, joka lähtee eräänä päivänä luvattuun maahansa, ja myös kansoista kääntyneitä, jotka saavat olla myös taivasten kuningaskunnan pelastuksesta osallisina. Valitettavasti monet taivasten kuningaskunnan jäsenet tulevat kärsimään syyttömästi kristillisen valtakunnan tekemien virheiden ja rikosten tähden.

Kun Jaakob rukoili Elohimia: "El Shaddai antakoon teille armahduksen [rachamim] miehen edessä (1 Moos. 43:14a)", Joosefissa heräsivät 'säälin tunteet' [nikemeru rachamai; 1 Moos. 43:30], mutta Juudan puhe Benjaminin puolesta sai Joosefin särkymään (1 Moos. 44:16-34). Kuinka monet taivasten kuningaskunnan opetuslapset odottavatkaan, milloin Juuda aloittaa Bejaminin puolesta puheen, Shaulin opetusten puheen.

Egyptiläisen epäjumalanpalvelusten keskellä Joosefin veljien puheet olivat vallankumouksellisia! Silloin, kun Juuda oli pitänyt puheen Benjaminin puolesta ja isästään Jaakobista, Joosef ei välittänyt enää turhasta itsensä hillitsemisestä, jota hyvettä egyptiläiset ja faarao ihailivat ja arvostivat (1 Moos. 45:2), vaan hän käänsi selkänsä Egyptin arvomaailmalle. Itsehillinnästä Amen-em-ope opetti nuorimmalle pojalleen (Efraimille?): "Salli päällysmiehen lyödä itseäsi; mutta seiso sinä ääneti. Kun sinä seuraavana päivänä astut hänen eteensä, hän antaa sinulle leipää avoimin käsin."

10.10.2012

Mauno K. Muokattu 8.11.2017