Huomautus: Artikkelin kirjoittaja vastaa vain omista kirjoituksistaan, eikä jaa automaattisesti mitään näkemystä tai kantaa muiden sivustolla kirjoittavien kanssa.

Egyptin prinssi

Minua on askarruttanut kuka oli Exoduksen Faarao, mikä oli Mooseksen asema, milloin tämä tapahtui jne. Ryhdyin tutkimaan asiaa ja tämä on tutkimukseni tulos.

Päätelmiä:

-Mooseksen veli Aaron syntyi ennen kuin silloinen Faarao antoi käskyn tappaa poikalapset

-Mooses oli 80 vuotias kun Exodus tapahtui (Exo 2:12, Acts 7:30)
-Mooseksen ”äiti” oli Faaraon tytär, koska Mooses kieltäytyi (Heb 11:24) Faaraon virasta hänellä täytyi olla siihen mahdollisuus
-Exoduksen Faarao ei ollut esikoinen, niinkuin oli normaalia, koska hän ei kuollut kaikki esikoiset tappaneessa vitsauksessa (Exo 11:5, Ipuwer Papyrus)
-Mooses tarkoitti Egyptiksi vetää/nostaa/johdettu (Exo 2:10, Josefus)

-Mooseksella oli Etiopialainen vaimo, Etiopian kuninkaan tytär, Tharbis (Num 12:1, Josefus)

Siispä ”yhtälö” on seuraavanlainen:

Faarao joka antoi käskyn tapattaa poikalapset oli Tutmoses I.

Mooseksen ”äiti” oli Tutmoses I tytär Hatshepsut, tunnettu myös nimellä Thermutis, erään epäjumalan mukaan (Josefus).

Hatshepsut otti miehekseen velipuolensa, josta tuli Faarao Tutmoses II, he eivät kuitenkaan saaneet poikaa, joten toinen vaimo synnytti Tutmoses II:lle Tutmoses kolmannen (Wikipedia, Thutmose II). Tämä oli syy, miksi Mooseksesta kaavailtiin Faaraota (Heb 11:24).

Tutmoses III:sta tuli Faarao nopeasti, koska hänen isänsä ei elänyt pitkään (ibid.). Mooses toimitti hänen allaan sotatoimia ja todennäköisesti diplomatiaa (Acts 7:22, Josefus), mikä selittää sen, miksi hän otti Etiopian kuninkaan tyttären Tharbisin vaimokseen.

Kun Mooses oli 40 vuotias, hän ja Tutmoses III olivat jo täysissä vihoissa, siksi Mooses joutui pakenemaan tapettuaan Egyptiläisen (Exo 2:12,15).

Mooses vietti 40 vuotta paossa Midianin erämaassa. Siellä Jumala puhui hänelle ja käski hänen palaamaan Mizraimiin vapauttamaan kansansa orjuudesta.
Mooseksen palatessa Egyptiin siellä oli uusi Faarao, nimeltään Amenhotep II, joka oli Thutmose III:nen toinen poika. Esikoinen, Amenemhat, ei ollut vallassa, koska tämä oli tappanut hänet, ”Sfinksin käskystä” (Wikipedia Thutmose III, Amenhotep II).

Esikoiset tappanut vitsaus (Ipuwer Papyrus 4:3, 5:6, 6:12, Exo 12:29) ei näin koskenut häntä, mutta hänen poikaansa kylläkin. Ja tästä syystä seuraava Faarao, Thutmose IV, ei myöskään ollut esikoinen (Wikipedia, Thutmose IV). Arkeologia ei tietenkään yhdistä näitä Raamattuun, mutta historiaan ne ovat jääneet.

Koska suuri osa Egyptin armeijaa hukkui Punaiseenmereen(Exo 15:10, Psa 136:15), on varsin ymmärrettävää, että historia kertoo meille nimenomaan Thutmose IV:llä olleen pulaa muun muassa vaunuista, eikä armeija hänen aikanaan ollut lähellekkään niin vahva, kuin ennen.

Ja vielä ”yhtälön” todenmukaisuutta lisää myös se seikka, että Egypti muuttui Thutmose IV:n vallan jälkeen monoteistiseksi, silloisen kuningattaren eniten ajaessa asiaa, mistäköhän tämä olisi voinut johtua? Kun Egyptissä uskonto muuttui virallisesti monoteistiseksi, näkyi tämä myös seuraavan Faaraon nimessä, Akhenaten, ”Jumala on elävä henki” (Wikipedia, Akhenaten). Kuitenkin monille hänen vaimonsa on paljon tutumpi, hän oli nimittäin Nefertiti (Wikipedia, Nefertiti). Tämä oli Egyptin parhainta aikaa, kenties suuri osa kansaa palveli oikeaa Jumalaa.

Useita artikkelissa mainitsemattomia sekalaisesti hyödynnettyjä lähteitä käytetty.

Joel 8.9.2011